Frisbeegolf on mukavaa

Oletko ajatellut aloittaa uuden kesäisen harrastuksen? Frisbeegolf voisi olla mukava laji, joka ei ole kallis, joten kaikilla kiinnostuneilla on varmasti mahdollisuus siihen. Kiekkojen hinnat vaihtelevat 10-20 €:n välillä, ja alussa niitä kannattaa hankkia ainakin kolme kappaletta. Muuta siihen ei tarvita, ei kuten golfissa, jossa ”pitää” pukeutua määrätynlaisiin vaatteisiin. Ja mikä mukavinta, lajiin ei tarvita green card:in suorittamista. Alun alkaen lajia harrasti, ja siinä kilpaili lähinnä nuoret miehet, mutta nykyään harrastajia on kaikenikäisiä.

 

Frisbeegolf on kehitetty jo vuonna 1964, ja siinä tärkeänä henkilönä on toiminut Ed Headrick. Laji on Eurooppaan tullut vasta 1990-luvulla, sitä pelataan eniten Ruotsissa ja Suomessa. Frisbeegolf on kuin tavallinen golf, mutta pallon sijaan käytetään kiekkoja eli frisbeetä, mailojen sijaan käytetään vain käsiä, ja reikien sijaan on metalliset korit. Lisäksi lajiin kuuluu rata, jota edetään järjestyksessä heittämällä korista toiseen. Rata yritetään päästä läpi mahdollisimman vähällä määrällä heittoja. Se, joka ensimmäisenä pääsee maaliin, on tietysti voittaja. Laji on tällä hetkellä kasvavin laji, ja harrastajia ja uusia ratoja, tulee jatkuvasti lisää ympäri Suomea.

 

Frisbeegolf on aivan mahtava ulkoilumuoto kesällä, auringon paistaessa, ulkona saa viettää monta tuntia, saaden samalla liikuntaa. Esimerkiksi Tampereen frisbeegolf rata sijaitsee upeassa Vaakonpuistossa pienen lammen rannalla, jossa on nurmikkoa laajalla alueella. Siellä on mukava viettää piknikkiä pelin lomassa. Kerran kesässä siellä järjestetään myös kansainvälisiä kilpailuja, kuten muuallakin Suomessa. Suomessa on kaikista eniten frisbeegolfkenttiä Eurooppaa ajatellen. Pelin harrastajien mukaan hienoin rata on Lausteella Turussa. Kilpailusarjoja löytyy miehille, naisille, senioreille ja nuorille.

 

Laji on kuitenkin vaativa ja kärsivällisyys on tärkeä, mikäli aikoo menestyä, koska päivässä ei opi lajin huippuosaajaksi. Perusasioiden oppimiseen menee muutama viikko, mutta tarkkoihin pitkiin heittoihin joutuu treenaamaan pidemmän aikaa. Ajan kanssa siis voi kehittyä vaikka kuinka taitavaksi, ja voi alkaa osallistua kilpailuihin.

Read More

Telinevoimistelu vaativa laji

Telinevoimistelu vaativa laji

Telinevoimistelu on fyysisesti vaativa laji, joka vaatii ketteryyttä, ja myös rohkeutta. Telivoimistelijalla ei saa mielellään olla yhtään ylipainoa, koska siinä täytyy jaksaa kannatella itseään, sekä lattialla, että erilaisissa telineissä. Lajissa on notkeus valttia, jotkut telinevoimistelijat voivat mennä melkein solmuun notkeutensa ansiosta. Hyvä tasapaino ja nopeus on myös telinevoimistelijan uraa miettivällä oltava kunnossa. Telinevoimistelijan urasta haaveilevat mahdollisesti enemmän tytöt kuin pojat, vaikka laji sopii molemmille. Lapsenahan telinevoimistelu jo tavallaan aloitetaan tekemällä kuperkeikkoja, ja vähän isompana kärrynpyöriä, joita suuri osa lapsista osaa. Myöhemmin mukaan tulee volttien teko, mikäli taitoa ja uskallusta riittää. Harrastuksesta saattaa iän ja taitojen myötä kehittyä ammatti.

 

Telinevoimistelussa kilpaillaan miesten ja naisten sarjoissa hiukan eri tavalla. Naisten sarjassa kilpaillaan neljässä eri telineessä, ja miesten sarjassa kuudessa. Naiset kilpailevat puomilla, nojapuissa, permannolla ja hypyssä. Miehet eivät kilpaile puomilla, se on jotenkin naisellinen teline. Miehet kilpailevat permannolla, renkaissa, nojapuissa, rekillä, hevosessa ja hypyssä. Jokainen teline pisteytetään erikseen, ja kilpailussa kilpaillaan sekä omasta voitosta että joukkuevoitosta.

 

Hiukan esimerkkejä eri telineistä, joilla kilpaillaan. Puomi on teline, joka vaatii todella hyvää tasapainoa ja keskittymistä. Liikesarjoja tulee yhdistää keskenään, mikäli aikoo pärjätä kilpailussa. Puomi on pituudeltaan 5 metriä pitkä, mutta vain 10 senttimetriä leveä, joten pelkästään puomin päällä pysyminen vaatii todella hyvää tasapainoa. Permanto on 12 metriä kanttiinsa eli neliön muotoinen. Permantoesitykseen kuuluu aina musiikki ja esitykseen koreografia hyppyineen ja voltteineen. Ihanneaika uusien sääntöjen mukaan on ainoastaan yksi minuutti, joten siinä saa olla todella nopea voimistelija ehtiäkseen tekemään koko liikesarjan.

 

Suomen paras saavutus on vuoden 1948 Lontoon olympialaisissa ollen paras telinevoimistelumaa. Sen jälkeen ovat mm. silloinen Neuvostoliitto, Japani, Romania ja Saksa pärjänneet hyvin. Romaniasta kotoisin oleva Nadia Comăneci on voittanut olympialaisissa peräti viisi kertaa, maailmanmestaruuksia hänellä on kaksi, ja yhdeksän Euroopan mestaruutta. Hän aloitti voimistelun kuusivuotiaana, ja kolmetoistavuotiaana voitti ensimmäisen kerran EM-mitalin. Nadia jatkoi aktiiviuransa jälkeen valmentajana omassa maassaan, kunnes vuonna 1989 loikkasi Yhdysvaltoihin mennen siellä naimisiin.

Read More